Haukea mereltä

with Ei kommentteja

Syksyn kalastussesonki hauen osalta on lähtenyt käyntiin rannikoilla vesien viilennyttyä kesän lukemista. Kesätöiden loppuminen on tarkoittanut minulle jälleen vapaampia viikonloppuja kun tämän hetkiset opiskelut ajoittuvat viikolle. Ensimmäiselle syksyn haukireissulle suunnistin ”kotivesille” Rauman edustalle. Ei nuo nyt suoranaisesti kotini vieressä ole mutta silti lähimmät merivedet mitä löytää reilun 30min ajamisella.
Keväällä vietin aikaa hyvinkin suojaisissa lahden poukamissa mutta nyt suunnistin avoimempiin vesiin. Perusajatuksena voisi pitää sitä, että hauki hakeutuu veden viilentyessä syvänteistä takaisin rantojen ”hyllyille” pikkukalaparvien perässä kun taas keväällä hauki hakeutuu lämpöisiin ja suojaisiin matalikoihin kutemaan.

Kelluva yksiö valmiina vesille

Kävin samoilla vesillä peräkkäisinä sunnuntaina. Samoilla myös sen takia, että ensimmäinen kerta oli varsin menestyksekäs tapahtumien määrän osalta. Oli myös mahtava ja toisaalta karua jälleen huomata miten päivät voivat erota myös meren rannalla kuin yö ja päivä.

Ensimmäisenä sunnuntaina keli oli aamupäivällä hyvinkin tuulinen. Tuuli puhalsi lännestä 12m/s ja vettä vihmoi. Säätiedotus lupasi kuitenkin sään rauhoittuvan iltapäivällä ja iltaa kohti mentäessä. Kun saavuin kalastuspaikoille tuuli puhalsi 8m/s lukemissa ja vettä satoi enää kuuroluonteisesti. Yleisilme säässä oli kuitenkin hyvin tuhnuinen eli erinomainen kalastussääksi. Aallot löivät kelluntarenkaaseen välillä niin, että vesi pyyhki lakkia myöden ja takin selkämys valui vettä. Kalastin tällä kerralla kaikkiaan noin neljä tuntia ja kalastettava alue oli rantaviivassa mitattuna ehkä siellä 400m luokkaa.
Kalallisesti päivä oli tapahtumarikas. Pääasiallisesti liikkeellä oli pienempää 1-3kg kalaa todella paljon. Joukkoon mahtui myös yksi n. 90cm kala, joka antoi hyvinkin pirteät kyydit. Löysin myös pienen alueen, neliömetreiltään arvioisin sen olevan 100neliön luokkaa, jossa kala kävi perhoon ahnaasti. Alue oli pieni pohjukka kaislikossa ja sen suulla. Tärppejä, karkuutuksia ja vapautuksia tuolta pieneltä alueelta tuli reilu 20kpl. Myös päivän suurin kala tuli tuolta alueelta.

Päivän suurin, erittäin pirteä kaveri

Kaikkiaan päivän aikana kaloja kävi käsissä 15kpl ja tapahtumia neljään tuntiin mahtui n. 50kpl. Välillä oli naurussa pitelemistä kun heitto toisensa perään kala kävi kopasemassa perhoa. Triplaa ei silti syntynyt vaikka muutaman kerran perättäisillä heitoilla sanoin kalan tarttumaan perhoon. Päivän toimivimpana perhoina olivat legendaarinen valkopunainen sekä ahvenjäljitelmä ja tumman ”paskasärjen” näköinen perho, jossa oli wiggle tails ja bauerin rattle. Oikeastaan oli varmasti melko sama mitä perhoa olisi tarjonnut koska syönti oli niin kova.

Toisella kalastuspäivällä, edellisestä siis viikko aikaa, oli mittaa noin kahdeksan tuntia. Kalastin alueita Lehtimäen Arin kanssa ja alueet olivat osaltaan samoja, joissa olin käynyt ensimmäisenä päivänä. Sää oli tällä jälkimmäisellä reissulla aivan toisenlainen. Tuulta oli 0-1m/s, keli oli kirkas ja paikoin aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Se mitä perhoja tarjosi ei vaikuttanut juurikaan. Syönti oli todella huonoa ja ainoat perhoja nakertaneet kalat olivat kooltaan 1kg ja siitä alle. Ei siis kerrottavaa tästä päivästä.
Tämä päivä toimi erinomaisena osoituksena siitä, että päivät voivat vaihdella todella suuresti. Se mikä on eilen toiminut ei toimikaan enää huomenna ja kalat voivat olla jossain aivan muualla tai pitävät suunsa kiinni. Se mitä tästä päivästä jäi omalla kohdalla muistiin oli se, mitä tapahtuu kun märällä kädellä yrittää kiristää vapojen liitoksia. No käsihän siinä lipeää, vaparenkaat taipuu ja peukalosta lähtee pala pois. Kannattaa niitä välineitäkin uusia aika-ajoin 😉

On tää haukihomma vaan mukavaa puuhastelua vaikkei saaliit ole läheskään aina isoja

Minkälaisella yhdistelmällä kalastan?
Vapa on vanha ja paljon käytetty Vision GtFour #8. Kelana on Vision Tank. Osaltaan kela parantaa vavan tasapainoa mutta pitkässä juoksussa kela tuntuu naksua liian raskaalta pitkälle päivälle. Siimana on Big Daddy #8-9 vavoille. Perukkeena käytän Vision wirelineä luokassa 15kg. Vetolujuus voisi olla tässä astetta suurempi, toisaalta kaloja on myös mukava pidellä välillä vähän hellemmin. Perukkeessa minulla on valmiin koon 2 fastach pikalukko. Perhoja pyrin käyttämään aina monipuolisesti vaikka sieltä rasiasta ne suosikit löytävätkin tiensä uittoon muita enemmän. Perhovalikoimassa on kevyitä kuituperhoja ”aroille” keleille, shlappenpyrstöisiä perhoja joissa suurimmassa osassa on epoksipää. Lisäksi on keinokuitu+bucktail yhdistelmiä, joita käytän pääsääntöisesti. Näistä löytyy myös variaatioita siten, että joissain perhoissa on optio wiggle tailsille/dragon tailsille ja kaikista räväkimmissä ärsykeperhoissa on myös bauerin rattle räminäkuulta perhon sisuksissa. Nopeahkolla perhokierrolla löytää monasti ne kaikista toimivimmat perhot, joita uittaa kulloisenakin päivänä.

Niitä omia luottoperhoja, jotka kyntää vesiä ehkäpä kaikista eniten. Kuvaan voisi vielä lisätä paskasärjen
Legendaarinen punavalkoinen pääsi myös pyrstöstään haukien melskatessa
Omaa silmää miellyttävä ahvenjäljitelmä. Näitä täytyy löytyä rasiasta useampia
Follow Tuukka Degerman:

Kalastajana vuodesta 1987 - 4-vuotias. Perhokalastajana vuodesta 2008 - 24-vuotias

Latest posts from

Leave a Reply